tiistai 29. kesäkuuta 2010

My baby

Piti tehdä vielä ihan oma postaus asiasta, eli tänään keittiööni rantautui pinkki (vadelmanpunainen virallisesti mutta kyllä se pinkki on) Peugeot-pippurimylly! Näin tuon ihanuuden pari viikkoa sitten Kokkipuodin ikkunassa ja nyt vihdoin se on kotiutettu :)

Suolamyllyä odotellessa... Bongasin tuohon pinkkiin kivasti mätsäävän tummanpunaisen!

Yöttömän yön juhlaa

Juhannus on meidän perheessä lähes joulun veroinen juhla, jota suunnitellaan viikkotolkulla ja juhlitaan sitten myös pitkän kaavan mukaan. Juhannusta on perinteisesti vietetty meidän perheen mökillä sekalaisella porukalla, jokainen on kutsunut omat läheisimmät ihmisensä (ja eläimet myös toki) mukaan ja sitten istutaan iltaa ja yötöntä yötä kaikki porukalla. Tämän juhannuksen ensimmäiset paikat varattiin jo ennen viime juhannusta ja suunnittelukin aloitettiin liioitellun hyvissä ajoin. Suurimpana muutoksena viime vuosiin ruokalista suunniteltiin nyt koko viikonlopuksi isolle porukalle. Aiemmin jokainen on tuonut omat eväät, mikä on johtanut eväiden ylikuormitukseen ja kylmäsäilytysongelmiin. Tänä vuonna päädyttiin ostamaan suurin osa tavarasta isossa erässä, jolloin myös hinta laski huomattavasti.

Ruokalistalla oli possun ribsejä, chicken wingsejä, perunaa, salaattia erilaisilla juustoilla sekä täytettyjä herkkusieniä.

Isoin projekti oli nuo ribsit, joiden innoitus löytyi jo jouluna Jamie's America-lahjakirjasta. Jos ihanainen Jamie on kirjoittanut kirjaan reseptin nimeltä MY EPIC BBQ SAUCE, eihän sitä voi noin vain sivuuttaa. Isoveljen kanssa yhteistyössä kastiketta tehtiin 1,5 litraa eikä sitä kovin paljoa jäänyt yli 4 kilon ribs-projektin jälkeen. Kastikkeelle tehtiin koeajo pari viikkoa ennen juhannusta ja raadin hyväksynnän jälkeen kastiketta keiteltiin sitten juhannusviikolla isompi satsi.

Lihat haettiin Hakaniemen hallista, jossa Liha-Hakan pojat ei edes ihmetelleet, kun pyysin 4 kiloa ribsejä ja saman määrän siipiä. Normaalisti käyn samalla kojulla hakemassa sian ja broilerin sisäelimiä kissoille murkinaksi.

Itse grillausprojekti kävi näppärästi kahdella grillillä, joista toinen oli hiili-pallogrilli ja toinen ihan perinteinen puilla tehty hiillos. Eroa näiden erolla ei ainakaan nälkäiset suut huomanneet... Iskin ribsit ihan paljaana grilliin ja sitten koko kypsymisen ja kääntelyn ajan valelin bbq-kastiketta pintaan. Kun pinta oli sopivan tumma, kastikkeen sokeri vähän "kärähtänyt" siihen pintaan ja liha irtosi luusta, heitettiin ribsit pöytään ja seurattiin niiden häviämistä sekuntikellon kanssa ;)

Seuraavan illan projektina wingsit olikin vähän enemmän näpertelyä, soossi tosin oli mitä yksinkertaisin. Meinasin huutaa ääneen, kun torstain tukkureissulla löytyi gallonan tonkka Texas Peteä, joka on siis klassinen hot sauce ja wing saucen tärkein raaka-aine! Gallona tuota ihanuutta maksoi lisäksi alle 20 euroa, mikä passasi meille paremmin kuin hyvin. Pyörittelin ennen paistamista wingsit kevyesti Petessä ja grillauksen jälkeen ne upotettiin (jokainen oman maun mukaan) wing sauceen, joka on sulaa margariinia ja hot saucea sekoitettuna yhteen. Mökkioloissa päädyttiin käyttämään juoksevaa margariinia. Maku oli yhtä loistava kuin sulatetulla rasvalla ja sotkua tuli huomattavasti vähemmän.

Muista herkuista sen verran, että yksi viikonlopun tähti oli turkkilainen jugurtti, johon sekoitettiin raastettua valkosipulia. Niin helppoa ja yksinkertaista ja niin hyvää! Kilon purkkiin raastettiin 6-7 isoa kynttä eli makua tuli roimasti :)

Herkkusienet valmistettiin kuten "aina ennenkin ja tästä ei saa poiketa" eli sienestä jalka pois, paprika-koskenlaskijaa tilalle, pekoni ympärille ja beibi grilliin! Salaatteina palvelivat perinteinen fetasalaatti ja tomaatti-mozzarella. Pari kasvistakin eksyi grilliin, maissia, halloumijuustoa ja tietysti makkaraa tuli myös ahdettua napaan.

Erikoismaininnan juhannuksen menusta saa vielä ruokakaupasta napattu rapumarinoitu silli, pakko vielä lainata Kampin K-Supermarketin tuote-esittelijää (joka oli vanhemmanpuoleinen mies): "on se ihme ja hieno juttu, että noin moni nuori tykkää sillistä".

perjantai 26. maaliskuuta 2010

Bataattikeitto -TAKE 2!

Ostin viime viikolla Kampin K-supermarketista julmetun isoja bataatteja. Toinen niistä päätyi jerk-lihapullien kaveriksi soseen muodossa. Tein bataattisoseen ihan pottumuusin ohjeella, eli keitin bataatit paloina suolatussa vedessä ja muussasin kypsänä voin ja kerman kanssa. Mahtavan hyvää :)

Tällä viikolla on keitetty soppaa urakalla ja homma jatkui vielä bataattikeiton merkeissä. Olen jo aiemmin postannut tänne yhden bataattikeiton reseptin, mutta laitetaan tämäkin muistiin, koska tästä tuli (jos on mahdollista) vielä edellistäkin versiota parempaa. Laitoin soppaan käytännössä vähän kaikkia jääkaapista ja kuivakaapista löytyneitä kasviksia sun muuta eli here goes:

Bataattia (1 iso ryökäle)
Perunaa (pari pientä)
Sipuli
Tomaatti
Valkosipulinkynsi
Oliiviöljyä
Sitruuna
Aurinkokuivattuja tomaatteja pari kappaletta
Worchestershire-kastiketta
Tuoretta chiliä pilkottuna
Limemehua
Ruokakermaa
Kanafondia veteen laimennettuna
Kuivattua korianteria
Muskottipähkinää
Kanelia
Mustapippuria
Merisuolaa
Siirappia
Louisiana Hot saucea
Jalapeno-Tabascoa (eli sitä vihreää)
Chili-punaviinietikkaa

Päälle cheddarjuustoa raasteena ja kylmäsavukinkkua paloina

Ensin tomaatti, sipuli, sitruunanviipaleita ja valkosipulinkynsi pippurin ja oliiviöljyn seurassa uuniin muhimaan. Samalla keittelin suolavedessä bataatit ja perunat kypsiksi. Irrottelin kaikki paahdettujen kasvisten maut uunipannusta kanafondilla ja lisäsin mausteet ja siirapin. Seos bataattien ja perunoiden sekaan, ruokakermaa ja etikkaa sekaan ja keiteltiin muutama minuutti. Sen jälkeen vaan surrur sauvasekoittimella koko soppa tasaiseksi. Chilit voi tosiaan olla isompina paloina, koska sekoittuu hyvin tässä vaiheessa.

Chili-viinietikan "ohjeen" otin Jamie's America-kirjasta eli näinkin helposti tehty maustettu viinietikka:
puna-tms. viinietikkaa
ripaus sokeria
kokonainen chili

pistellään chiliin muutama reikä veitsellä, etikkapulloon maun mukaan sokeria ja chili sekaan. Voila!

maanantai 22. maaliskuuta 2010

Soppaviikot

Ei pelkästään lompakon hetkellisestä ohuudesta mutta myös ihan fiiliksen mukaan on tullut nyt tehtyä jos jonkinmoista keittoa. Ne on lisäksi kauhean käteviä evääksi töihin ja pakastettavaksi. Lihakeittoa ja kanakeittoa on jo keitelty ja bataattikeitto olisi vielä viikon ohjelmassa. Liha ja bataatti onkin vanhoja tuttuja myös täältä blogista. Kanakeitto olikin sitten ihan uusi tuttavuus meikätytön keittiössä. Ainoat kanakeitot on tulleet pussista tai purkista ja täytyy sanoa, ettei niihin ole enää palaamista.

Keittelin ensin kanaliemen, jota käytin sitten keiton pohjana ja loput saa talteen vaikka pakkaseen.

Broilerinkoipia (laitoin nahkoineen päivineen, vaikka jotkut ohjeet suositteli nahan poistamista rasvattomampaan vaihtoehtoon...)
Vettä
Kokonaisia valkopippureita
Pari laakerinlehteä
Sitruunankuorta
Provencen yrtit-mausteseosta
Rouhittua mustapippuria
Merisuolaa
Valkosipulin kynsi
Kaksi pientä sipulia pilkottuna

Nämä kaikki kattilaan, näytti muuten paremmaltakin noidan liemeltä, ja keiteltiin reilu tunti hiljalleen.

Kanakeittoa varten keitin kanaliemessä pätkittyä täysjyväspagettia, pakastemaissia ja -herneitä ja lisäsin paloitellun kanan vielä soppaan. Ei ihme että Chicken Noodle Soup on niin monen "flunssanparannusruoka", ainakin hyvä mieli sen syömisestä tulee :)

En enää ihmettele myöskään kirjasarjaa "Chicken Soup for the Soul". Comfort foodia parhaimmillaan.

maanantai 1. maaliskuuta 2010

Synttäriruokaa

Juhlin viikonloppuna ystävien kanssa syntymäpäiviä hyvän ruuan ja juoman merkeissä. Ruokaa tuli laitettua sen verran paljon, että jämiä on syöty pari päivää juhlien jälkeenkin. Allekirjoittanut sai jonkunlaisen flunssan jo juhlayönä, mutta kotiin linnottautuminen on siis ollut helppoa jääkaapista löytyvän ruokavaraston avulla.

Listalla oli feta-tonnikalapiirakkaa, fetasalaattia, intialaisvaikutteista kanasalaattia, tomaatti-mozzarella-leipiä, cupcakeseja ja lisäksi nachoja ja patonkia dippeineen.

Feta-tonnikalapiirakka oli vanha tuttu Kettuterroristien resepti, joka toimii takuuvarmasti joka kerta.

Fetasalaatti oli peruskamaa, jossa oli juuston lisäksi salaattia, tomaattia, kurkkua, viinirypäleitä ja kastikkeena suolaa,pippuria, sinappia, sitruunaa ja oliiviöljyä ja balsamicoa. Kanasalaattiin tuli pastan ja kanan lisäksi porkkanaa, paprikaa, viinirypäleitä sekä mausteeksi Indaian tandoori-mausteseosta ja turkkilaista jugurttia. Kana oli valmiiksi paistovaiheessa maustettu suolalla ja pippurilla.

Leivät tein ihan esipaistetusta patongista, johon roiskaistiin oliiviöljyä, suolaa ja pippuria päälle, siihen tomaatinviipale ja mozzarellasiivu ja uuniin, kunnes juusto oli sulanut. Helppoa ja hyvää :)

Cupcakes-ohjeen otin joululahjaksi saadusta Jamie's America-kirjasta. Velvet cupcakes-nimellä kirjassa esiintyvistä herkuista tulikin ihan mahtavia. Kuorrutukseen lisäsin murskattuja pakastevadelmia antamaan väriä ja makua. Ja tietysti reilusti vielä strösseleitä päälle!

No entäs sitten ne dipit. Pinaattidippiin ihastuin viime keväänä Floridan matkalla, kun usemmin kuin kerran alkupalojen yhteydessä tarjoiltiin nachojen seurana pinaatista ja eri juustoista koostuvaa töhnää. Löysin täydellisen ohjeen Taste of home-keittokirjasta. Pekonidippiin sain insipiraation täytettyjen sienten täytteestä. Kokonaisuudessaan oma versio meni kutakuinkin näin:

2-3 osaa tuorejuustoa ja/tai turkkilaista jugurttia (itsellä oli molempia, kun juusto loppui kesken ja dippi oli vielä turhan tömäkkää tavaraa)
1 osa majoneesia
juustoraastetta maun mukaan, itse käytin cheddaria
pekonimuruja (eli siis pekonit paistettu ja murustettu pieniksi)
sipulia (taas maun mukaan, laitoin tavallista ja punasipulia)
suolaa
pippuria
jalapeno-tabascoa
worchestershire-kastiketta
valkosipulijauhetta

kaikki osat sekaisin ja nauttimaan dipistä ja sen aiheuttamista kehuista :) pinaattidippi meni aika pitkälti saman kaavan mukaan, pekonin tilalla siis pakastepinaattia.

NAM NAM NAM!!!

maanantai 18. tammikuuta 2010

Peanut butter time!

Lainasin tossa taannoin entisen kämppiksen ja parhaan ystäväni aitoa amerikkalaista keittokirjaa, nimeltään Taste of home. Sieltä löytyy kaikki aidot amerikkalaiset klassikot sen enempiä hienostelematta. Kaapissa oli vielä joulun jäljiltä (ja fudgen teon, kumma kyllä) vähän maapähkinävoita niin ajattelin raapaista kokoon keksejä. Resepti oli aika iso, joten puolitin sen. Lähes samanlainen resepti löytyi myös useammasta amerikkalaisesta blogista, tässä nimenomaisessa määrät vastaavat niitä, joita itse käytin. Rasvana käytin juoksevaa margariinia ja reseptin ruskea sokeri oli tummaa ruokosokeria, joka on jokseenkin samaa kamaa.

Pitihän sitä toki ruokaakin syödä, joten päädyin tekemään taas lihapullia, toisenlaisella twistillä tällä kertaa. Tokihan puolukkahillo on mennyt hyvin lihapullien ja muusin lisukkeena, mutta eipä ole mieleen tullut laittaa sitä itse taikinaan. Pirkan nettisivut ei pettäneet taaskaan :)

sunnuntai 3. tammikuuta 2010

JERK!

Siis se mauste, ei haukkumasana, jota amerikanserkut käyttävät vähemmän kivoista kavereista... Tein lauantaina retken Hakaniemen kauppahalliin ja halli olikin tupaten täynnä porukkaa, joilla oli ilmeisen sama ajatus lauantaiaamupäivän shoppailusta kuin allekirjoittaneella. Varsinainen missio oli käydä tsekkaamassa lihakauppiaiden sisäelin- ja jämäliha-anti nelijalkaisia elätettäviäni silmälläpitäen. Mukaan tarttuikin siis parit sian sydämet, joita on jo pistelty parempiin suihin hirveän murinan säestyksellä "tassut irti MUN ruuasta".

Jo jouluaaton reissulla yhden kojun mausteet houkuttelivat kovasti ja pitihän niitä päästä nypläämään tälläkin reissulla. Kaikki näytti niin kovin paljon paremmalta kuin normi cittarin maustepolot... En nyt ihan villiksi lähtenyt, niin ainoa pussukka, joka mukaan lähti oli jauhettu korianteri, jolle tosin en vielä ole saanut mitään villejä ruuanlaittovisioita. Ihana Jamie Oliver tosin käyttää sitä yhteen sun toiseen ruokaan, eli eiköhän sieltä jotain vinkkiä löydy. Sain muuten isoveljeltä ihan maailman parhaan joululahjan eli JAMIE'S AMERICA-keittokirjan, jossa yhdistyy kaksi lempparia: amerikkalainen keittiö ja tietysti Jamie <3 HIH!

Jaaaa takaisin asiaan. Käppäilin siinä sitten kauppahallista Viidennelle linjalle ex-avovaimoa treffaamaan ja siinä Hämeentiellähän on tyrkyllä yhtä sun toista itämaista ruokakauppaa. Eksyin siinä sitten matkalla yhteen niistä, josta sitten matkaan lähti hurjan söpö basmatiriisipussi, tuoretta inkivääriä (joka oli itse asiassa toinen kauppahallin missioista) sekä villin kuuloista JERK-maustetta. Tuo on ilmeisimmin joku karibialaisessa ja muussakin ruuanlaitossa käytetty mauste, jonka varsinainen käyttötarkoitus on hieroa se grillattavan lihan pintaan. Tänään sormet syyhysi sen kokeilemista johonkin, mihin vaan ja niin syntyivät jerk-lihapullat! Tein muuten samalla myös kissoillekin omat, tietysti mausteettomat pullat.

400g naudan jauhelihaa
1 muna
puoli purkkia kermaviiliä
korppujauhoa sen verran että seos pysyy hyvin kasassa
pari rkl jerk-maustetta
1 tuore chili
pieni sipuli

Chilistä raaputin siemenet sun muut rojut pois ja heitin pannulle paistumaan sipulisilpun kanssa. Paahtuneet chilit pilkoin pieniksi palasiksi. Kermaviili ja korppujauhot sai hetken aikaa muhia keskenään, sekaan jauheliha, kananmuna ja mausteet mukaanlukien sipuli ja chili. Taikina sekaisin, pulliksi ja pullat pyörittelin vielä korppujauhoissa. 200 astetta ja uuniin niin, että pinta ruskistui kivasti ja syömään!